Melkein kaikilla lapsilla on huolia. Yhdessä Amerikkalaisessa tutkimuksessa paneuduttiin 7-10 – vuotiaiden lasten huoliin. Tutkimuksessa mukana olleilla lapsilla oli keskimäärin seitsemän huolta. Lasten huolet liittyivät muun muassa läheisen terveyteen, koulussa pärjäämiseen, kaverisuhteisiin ja maailman tilanteeseen. Tämä kuulostaa aika paljolta ja myös raadolliselta.

Huolella on kuitenkin kaksi puolta. Huoli auttaa meitä selviytymään tulevaisuuden haasteista; voimme jo etukäteen keksiä ratkaisuja edessä oleviin vaikeuksiin. Jos 10-vuotias lapsi on aivan huoleton bussimatkalla, hän saattaa vajota haaveiluun ja unohtaa jäädä pois oikealta pysäkiltä. Huoli siis pitää meidät toimintakykyisinä ja valppaina. Jos huolesta taas tulee liian iso, se ei auta selviämistä, päinvastoin. Huolet saattavat joskus estää aikuisilta järkevän ajattelun, puhumattakaan lapsista, joiden kognitiiviset kyvyt ja selviytymiskeinot ovat puutteellisemmat kuin aikuisilla.

Lasten huolet lisääntyvät huomattavasti kouluiän kynnyksellä. Tämä johtuu ajattelun kehittymisestä. Kun pikkulapsi tarkastelee maailmaa omista lähtökohdistaan käsin, osaa 7-vuotias jo ajatella erilaisia asioita aiempaa laajemmin monesta näkökulmasta sekä asettua myös toisen asemaan.

Kovin omatoiminen ja peloton 7-vuotias poika ei uskaltanut jäädä edes minuutiksi autoon pikkusisaruksensa kanssa. ”Se ei ole turvallista, entä jos auton lukot hajoavat”, perusteli poika pelkoaan. Isä maanitteli lasta mutta poika lisäsi napakasi: ”Onko se edes sallittua, entä jos poliisi näkee? ” Hämmästynyt isä päätyi ottamaan pojan ja tämän pikkusiskon mukaansa laittamaan parkkirahaa. Isää ei häirinnyt kina ja hikiset lapset kainalossa, sellaistahan elämä on, sotkua, kitinää ja kiirettä. Isä sen sijaan mietti ja huolestui, onko hänen lapsensa loppuelämänsä kiinni isässä kuin pieni takiainen. Oliko pojan kasvatuksessa tapahtunut jotain peruuttamattoman huonoa, kun lapsi on yhtäkkiä täynnä huolia? Isää auttoi tieto siitä, että pojan herkkyys ja uudet huolet heijastelivat lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Ensimmäinen askel eteenpäin on lapsen huolen hyväksyminen ja sen ymmärtäminen lapsen näkökulmasta käsin: kun lapset kasvavat, he havaitsevat maailman aiempaa realistisemmin, houkuttelevana, mutta täynnä vaaroja.

Huoli vähintään puolittuu, kun sen jakaa toisen kanssa. Huolen sanoittaminen vie huolelta terän. Hyvissä ja läheisissä ihmissuhteissa yhteisten tunteiden jakaminen on ensisijaista. Nauretaan yhdessä, itketään yhdessä, ajatellaan yhdessä samaan aikaan samaa asiaa.  Ajatuksia tai asiantuntemustamme voimme jakaa tuttujen tai tuntemattomien kanssa, tunteista ja huolistamme kerromme tärkeimmille. Useimmille lapsille huolet ovat osa normaalia kasvua ja kehitystä. Joillain lapsilla huolet kasvavat joskus niin isoiksi, että ne häiritsevät arkea. Silloin kannattaa hakea apua.

Fammin psykologi- ja psykoterapiapalvelut tarjoavat matalan kynnyksen palveluja perheille. Fammilaisille mikään kysymys tai huoli ei ole liian iso tai liian pieni. Olemme ylpeitä Fammilaisten osaamisesta. Mukana on kaarti huippuosaajia, jotka tekevät tuloksellista työtä, päivittävät jatkuvasti osaamistaan ja ovat tunnettuja hyvästä asiakaspalautteesta.

Fammi psykologi- ja psykoterapiapalveluiden missiona on lisätä Suomalaisten perheiden hyvinvointia psykologisen ammattitaidon avulla. Aloitamme perjantaiblogit, joissa on vaihtuvia kirjoittajia. Blogien aiheet liikkuvat laajasti perhe-elämän, vanhemmuuden, kasvatuksen, lapsen kasvun ja kehityksen, parisuhteen, työn ja perheen yhteensovittamisen, teemoissa.

Kirjoittaja Silja Salmi on Fammi psykologipalveluiden toimitusjohtaja. Hänen tärkein tehtävänsä on varmistaa, että jokainen asiakas saa Fammista parhaan mahdollisen asiantuntemuksen ja tuen. Silja on koulutukseltaan psykologi ja theraplay-terapeutti.

fammi

Katajanokankatu 3 E 19,
00160 Helsinki

Ajanvaraus ja neuvonta:

Yhteydenottolomake

Pin It on Pinterest

Share This